Mustan vyön koe

25.1.2019 alkavana viikonloppuna pidettäisiin mustan vyön koe. Jännityksen tunne valtaa mielen ja kehon. Yhdeksän vuoden harjoittelun tulokset pitäisi saada esille muutaman tunnin testissä. Viimeisen parin vuoden aikana vyökoe on ollut enemmän tai vähemmän mielessä kaikissa harjoituksissa. Lajina on jujutsu ja tyylisuuntana Kujakuryu goshinjutsu. Tyylisuunnan on kehittänyt belgialainen Paul Pauwels. Lajiin kuuluu monipuolisesti eri kamppailulajien elementtejä: heittoja, lukkoja, lyöntejä ja potkuja. Vyökokeessa suunnilleen puolet tapahtuu tarkkaan määriteltyjen liikesarjojen mukaan ja puolet on soveltavaa tekemistä.

Kaksi viikkoa ennen vyökoetta senseit pitävät katselmuksen. Jännitän. Koko vartalon kipsi jähmettää kroppani. Paljon olisi vielä korjattavaa. Nyt ei ollut paras päiväni, tuumailen mielessäni. No kyllä tästä selvitään, kunhan tekee vain parhaansa. Takana on kuitenkin riittävän pitkä treenijakso. Kipsi täytyy saada pois. Tuo kilpaurheilusta tuttu ilmiö. Toisaalta jännittäminen on hyväkin asia. Sopiva jännittäminen herkistää aistit maksimaaliseen suoritukseen.

Mutta jännitystä ei saa olla liikaa. Netistä löytyykin helpotusta tilanteeseen psykologi Minna Martinin artikkelista: ” Ei tarvitse onnistua täydellisesti oikeastaan paljon missään elämässä. Riittää kun yrittää ja usein voi yrittää uudelleen.” Lisäksi lainaan kirjastosta Kiira Korven kirjan ”Ehjäksi särkynyt”. Kiira jännitti suurempia kilpailuja niin kovasti, että joutui ottamaan mahalääkettä, että kakka ei olisi mennyt housuun.

Shihan Paul Pauwels laittaa arvostelupöytää valmiiksi. Alea Iacta Est, se on menoa nyt. Pieni lämmittely ja vyökoe alkaa. Vastustaja hyökkää lyönnillä, teen ensimmäisen torjunnan ja vien hänet maahan. Huomaan loppuhallinnassa pienen puutteen. Hyvin tämä menee, psyykkaan itsenäni. Toinen hyökkäys ja kolmas, alan lämmetä, hyvin sujuu. Teenpä lennokkaasti kun yleisöäkin on paikalla, tuumailen. Se on virhe, sillä ajatus meinaa hetkeksi herpaantua. Rutiinilla selviän eteenpäin. Keskity seuraavaan liikkeeseen, komennan taas itseäni.

Muodollisen osuuden jälkeen siirrytään vapaamuotoisempaan osioon. Väsy alkaa painaa jo jaloissa, kun viimeiset ottelut alkavat. Pystyottelussa käytetään lyöntejä ja potkuja. Vastustajaa ei saa vahingoittaa, Shihan Paul painottaa aluksi. Kontrollin on oltava hyvä. Harjoittelukaverini Jari on mukana kokeessa ja vastustajani lopussa.

Aloitamme viimeiset ottelut. Kunto alkaa olla kovilla. Vastustajani puuskuttaa minuakin kovempaa. Huomio antaa minulle lisää virtaa. Jarin suojaus tippuu alas. Päätän kokeilla. Takajalan kiertopotku käy Jarin poskella. Moiseen suoritukseen en olekkaan pystynyt moneen vuoteen. Mielessäni riemuitsen, hypin ympäri tatamia ja tuuletan villisti. Vielä pari matsia matossa ja testi on ohi. Raati kokoontuu miettimään arviota suorituksistamme.

Tuokion jälkeen Shihan Pauwels komentaa paikalla olijat riviin. Hänellä on kädessään kaksi mustaa vyötä. Yes – riemuitsen ajatuksissani. Pauwels ojentaa vyön minulle yleisön edessä. Kumarrukset vielä mestarille ja yleisölle. Helpotuksen ja ilon tunne valtaa mieleni. Kaikki meni tällä kertaa nappiin. Sain jännityksestä pitävän otteen. Se antoi minulle lisää energiaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *